19.11.2015

Eiffelin valot


Varmasti ihan ymmärrettävää miksi en halua olla ulkona. Toissailtana kuitenkin olin ja söin muffinsseja. Pohdiskelin asioita. Tulin kotiin ja pohdiskelin vielä lisää. Eilen tuli taas viestejä, olenko kunnossa ja enhän ole Pohjois-Pariisissa. Avasin telkkarin ja katsoin livelähetystä kaupungistani. Eikö se olekaan ohi? Viime perjantaina olin lähdössä ulos Bastilleen, lähelle missä iskut tapahtuivat.

"Ajatteles, jos joku puu kaatuisi kun me olemme sen alla!"
"Ajatteles jos ei kaadu", sanoi Puh pitkään harkittuaan.

Mutta en mennyt. Samana päivänä, perjantaina, ilmoitettiin 100 000 euron voittaja. Kun osallistuin kilpailuun ystäväni kysyi mitä ensimmäiseksi tekisin jos voittaisin. Mitä jos voittaisinkin? En voittanut.


Katsoin tiistaina lentoja Dubliniin. Kolme tuntia myöhemmin omistin seuraavaksi viikoksi meno-paluun. Eläminen on lottovoitto enkä oikeasti tarvitse rahapalkintoa tehdäkseni asioita mitä eniten haluan.

Ystäväni kysyi mitä ensimmäiseksi tekisin jos voittaisin sata tuhatta. Mitä jos voittaisinkin? Lähtisin Kennysiin (kantapaikka Irlannissa) halaamaan ystäviä ja kaljalle. Nyt lentoliput kädessä voin sanoa, että voitin parempaa kuin sata tuhatta.

4 kommenttia:

  1. Jotenkin niin ihanasti oot saanut puettua ajatukset sanoiksi ♥ Todellakin voitit enemmän kuin sata tuhatta, nauti Dublinista!

    VastaaPoista
  2. Hei vau miten mä oon missannu sun uuden ulkoasun! Me likey! Ja ihana toi Nalle Puh, juuri täydellinen tähän hetkeen <3

    VastaaPoista