Ach níl ‘am ach péire lámh

West reppureissu sai aikamoisen takaiskun. Oon yhä Dublinissa: herään päivittäin ilman herätyskelloa, keitän teen, luen kirjaa, lähden keskustaan tapaamaan ihmisiä, teen ruokaa, katson telkkaria ja nukahdan. Kuulostaa kyllä lomalta, mutta tämä laiskuus harmittaa.

päiväkirja 30.7.2014

Telkkarista alkoi sopivasti Titanicin tunnari musiikkivideolla, Jack muistuttamassa seikkailuun lähtemisestä. Suunnitelmissa onkin lähteä muiden aupairien kanssa tänne:

Kohta kuukausi täällä takana ja jotenkin tulee aina verratua vaihtovuoteen. Kirjoitin kahden kuukauden jälkeen Itävallassa näin:

2kk on rikastuttanut, kasvattanut ja tehnyt tästä ihmisesta vahvemman. Vielen Dank.

Silloin myös sanoin, että on niin paljon tekemistä ettei Suomea ehdi edes ajattelemaan. Yksi aupair kysyi onko mulla koti-ikävää ja haluaisinko kotiin. Claudia ei ehkä odottanut niin suoraa ja nopeaa vastausta: ei todellakaan. En voisi jättää näitä ihmisiä, puistoja, pubeja,  katusoittajia.... vuoden jälkeen lista on ehkä liiankin pitkä. Nyt alkaa oikeasti tuntumaan, että tämä ei ole loma vaan oikeasti asun ja olen töissä täällä. Voin tutustua Dubliniin enemmän, löytää omat lempipaikat ja kaveriporukat, sekä parantaa englantia.

Oltiin eilen Janinan kanssa Starbucksissa (täällä niitä on lähes joka toisella kadulla) ja muutama tunti meni nopeasti. Toisessa kuvassa odotan bussia, jalassa liiankin hyvät kolmen euron kengät.

Kannattaa laittaa tämä nimi ylös: Keywest. Crisi osti heidän levyn sunnuntaina ja eilen kun odotin Janinaa niin he sattuivat olemaan kadulla, menin heti kysymään etteivät he vain olleet lopettamassa. Kävelin yhtenä iltana golfkentän takaanta ja löysin mielettömän paikan. Niin hiljaista ja vihreää. Talot olivat matalia ja tuntui kuin olisi ollut Konnussa (missä hobitit asuvat), vaikka olin vain kävelemässä Jedwardin luo.

Tänään lähden yökerhoon (wild wednesday, kaikki juomat 2,50€ ja ilmainen sisäänpääsy) viime kerralla tulin yöbussilla, nyt on taksin vuoro ja Janina tulee tänne yöksi. Rakastan iirin kieltä ja haluan ehdottomasti osata edes alkeet! Jokainen on kuullut Aviciin kappaleen Wake me up, mutta entä iiriksi? Huomatkaa soittimet ja söpö poika. Voi ihana Irlanti.

Otsikko on iiriksi tästä kappaleesta, mutta minulla on vain kaksi kättä.

Haluan antaa oikean kuvan aupairin elämästä ja kertoa, ettei ulkomailla asuminen ole helppoa. Nyt vain ei ole mitään mistä olisin surullinen tai en tykkäisi. Ajattelin jos sunnuntaina ottaisin videota ja jakaisin päivän teidän kanssa. Miltä kuulostaisi myös postaus irlantilaisesta musiikista, jatkoa Aviciin versiosta? Kirjoitan tänne mahdollisemman paljon, koska haaveena olisi teettää kirjoituksista ja kuvista kirja, muistoksi Irlannista. Vaikka mitä vain voi vielä tapahtua.