Blogin lukijat ovat ehkä huomanneet vuoristoradan elämässäni. Aina ei mene hyvin, mutta mulla on yksi tapa muuttaa elämä aina paremmaksi. Riskien ottaminen. Tämän elämän puolesta on kannattanut ottaa riskejä. Tahdon jakaa tämän elämänohjeen kaikille ilman sen ihmeellisempiä johdantopuheita.
Suurin syy miksi otan riskejä on tahto toteuttaa unelmia. Hyppy tuntemattomaan on pelottavaa ja vaatii rohkeutta, mutta rohkea toimiikin pelosta huolimatta.
Vaihtovuonna perheen vaihto toi paremman arkielämän maassa. Au pairina otin samanlaisen riskin, mutta se johdatti maasta pois ja vei arkielämän jota rakastin. Riskit opettaa ja kasvattaa. Riskin yhteydessä luopuu jostakin eikä ole varma mitä hypyn toisella puolella odottaa.
Tiedän milloin on otettava riski, kun en ole onnellinen tai tuntuu siltä, miltä ei pitäisi tuntua. Tai kun en ole niin kuin haluaisin olla. Tiedostan mitä haluan juuri nyt elämältäni ja yritän tavoitella niitä asioita. Uskon että unelmani ovat riskien arvoisia... Että elämä on elämisen arvoista.
Tee se tänään kun olet vielä nuorempi, magneetti kertoo jääkaapin ovessa. Haastan kaikkia tekemään vielä vuonna 2014 yhden riskin. Oli se sitten uusi harrastus, rakkaudentunnustus, spontaaninen teko tai se mitä juuri mietit ettet uskaltaisi tehdä vaikka haluaisit. Älä etsi täydellistä tilaisuutta tai ajankohtaa, koska silloin se voi olla liian myöhäistä.
Justiinsa tänään mulle putkahti päähän et jos Sille kävis jotain nyt, mä katuisin koko loppuikäni etten ikinä kertonut. Tää vain rohkaisi mua lisää. Wish me luck ;)
VastaaPoistaJee mahtavaa hyva katja! Ma sain odottaa vastausta pitkaan mutta oli odottamisen arvoista, oli hyvin otettu ja iloinen etta kerroin! :) varmasti hankin kenelle kerrot tai oot jo kertonut, pidan peukkuja pystyssa!
VastaaPoistaSä olit mulle vähänniinkun innoittajana mun Pariisin reissuun, kun eilen ostin liput :). Mietin pitkään, että uskallanko lähteä yksin vieraaseen maahan, jonka kieltä en edes osaa sanaakaan. Jotenkin takaraivossa oli kuitenkin se kuinka ihailen tota sun seikkailuasennetta ja tuli sellanen fiilis että miksen minäkin. Enhän mä siellä kuitenkaan kuole :D.
VastaaPoistaniin kiva kuulla ja hymyilyttää vieläkin. Saat niin paljon Pariisin reissusta ja se on menoo sitten kun kerran on uskaltanut niin Suomeen päästessäs mietit jo seuraavaa reissua ;) tai niin mä luulen! Mäkää en osaa ranskaa ja sinne hölmö meen asumaan. Vietän mielelläni aikaa sun kanssa ja kuuntelen Tom Felton-hihkutusta :)
Poista