Ich liebe diese Tage

WIEN 16-17.3.2013

Kuudelta oli herätys ja miten kävikään - nukuin seitsemään asti. Äkkiä valmistuin ja söin aamupalan, myöhästyin neljä minuuttia bussista ja otin reippaan askeleet käyttöön. Matkan aikana sain amerikkalaiselta ystävältä puhelun ja yritin tehdä monta asiaa yhtä aikaa, jolloin toinen Suomi-lapasistani oli tippunut ties missä kohtaa tietä. Eikun takaisin etsimään joululahjaa äidiltä. Vartin myöhässä lähdettiin ystävän kanssa autobaanalle neljän tunnin ajomatkalle Itävallan pääkaupunkiin.

Auto Gasometerin, Sunrise Avenuen keikkapaikan, parkkihalliin ja katsomaan kaupungin menoa. Finnshopissa kävin ja yksi Fazerin suklaapatukka maksoi 1,90€. Ties monta saan kesällä Suomesta samalla hinnalla, joten hyllylle jäi niin kuin Marimekko, Iittala, Aallokko ja Muumit.

Kreikkalaisen ravintolareissun jälkeen ostin Sunrise Avenuen faniklubilta valkoisen kravatin, joka oli osa Itävallan faniaktiota. Yksi fani lahjoitti silinterihatun ja matkaystävä faniklubin t-paidan, valmis keikalle!

Kitaristi Riku

 Sunrise Avenue Big Band Theory 2013 kiertueen Wienin keikka oli hieno! Hyvät biisi valinnat, vaikka suurin osa niistä paremmista jäi kuulematta. Tapasin lämppärin suomalaisen yhtyeen Superscarin, jotka yllättyi positiivisesti kun puhuinkin suomea. Olihan se outoa kuulla pitkästä aikaa suomalaisen puhetta kasvokkain. Ensimmäiset suomalaiset jotka tapasin muuten tänä vuonna.

Kuinka paljon Wieninleikkeitä on mennyt 1. tammikuuta lähtien Wienissä

GRAZ 22.-23.03.2013

En yllättynyt yhtään kun aamulla oli kiire ja täytyi juosta bussiasemalta ostamaan lippu ja koputtamaan lasiovea, että kuski ei lähtisikään vielä ja päästäisi minut vielä sisään. Se oli ihan minuutista kiinni, että pääsin kaksikerroksisen bussin kyytiin. Grazin juna-asemalla ostin Milka-suklaan Danille ja menin odottamaan Salzburgin junaa. Oli niin hienoa taas nähdä ihmiset joulukuun jälkeen ja varsinkin newbiet, jotka ovat tammikuussa saapuneet Australiasta. Me otettiin juna Leibnitziin ja odotettiin kaikkien tuloa.

Sää oli aurinkoinen, oltiin ilman takkia kun lämpöä oli yli kymmenen astetta ja lähdettiin etsimään kaikki noin 50 vaihtaria hostellia. Arvatkaa mitä oli ruokana? Wieninleikettä. Ehkä seuraava kuva oldie-vaihtarihupparista selittäää paremmin:

ei olisi tyypit keksinyt parempaa tekstiä kuvaamaan mua. Ehkä tuo näyttäisi paremmalta ilman sydäntä, mutta näinkin on hyvä!

Onko teillä muilla vaihtareilla myös vaihtarihupparia tai paitaa? Itävallassa hankitaan konkareille kun newbiet tulee. Noita pidetään sitten päällä, että erotetaan ketkä on mistäkin ryhmästä ja vaikka maksoi 45€ niin hyvä muisto ja kestää vuosikymmenet.

Illalla oli piirini seminaari. Sovittiin ketkä ovat lippujen kantajat ja maiden ohjelmanumeron pitäjät. Me kaikki oltiin jonossa maittain (mä Ranskan jälkeen) orkesteri vieressä alkoi soittamaan ja lähdettiin liikkeelle isoon saliin. Yksi ikimuistoisista hetkistä vaihtarivuodessa: edustaa yksin kotimaata ja kuulla kaiuttimista ”Finland”, saapua saliin jossa ihmiset taputtivat ja mennä lavalle kertomaan saksaksi itsestää ja vuodestaan.

Dani tuli lavalle ja laulettiin kappale yleisölle. Saatiin aplodit ja kun menin omalle paikalle ystävät antoivat ylävitosia ja takarivin pojat näyttivät peukkuja. Mä en olisi uskonut kesällä saavani näin hyviä ystäviä ympäri maailmaa, että kielimuuri ei oikeasti haittaisi ja tutustuisin ihmisiin, jotka aina muistaisin. Jotka ovat tehneet vaihdostani näin hyvän.

Meille oli oma ruokailusali ja luvassa neljän ruoan menuu. Kun viimeinenkin ruokailuväline oli käytetty lautasen ympäriltä orkesteri saapui soittamaan musiikkia. Muutamat alkoivat tanssimaan ja lopuksi me kaikki tanssittiin siihen asti kun orkesterilla ei ollut enää kappaleita. Siirryttiin toiseen saliin missä olivat kaikki ihmiset ja oli neuvottu menemään pöytään pitämään small talkia. Pöytäni oli viimeisiä jotka lähtivät ja yhden aikaa yöllä kuljin pimeällä tiellä takaisin hostellille muiden jo nukkuessa.

Lauantaina näytin Grazia kahdelle Aussille ja Danille, koska tunsin paikat, liikenteen ja parhaimmat nähtävyydet. Iltapäivällä hyvästelin junalle ja jäin muutamaksi tunniksi odottamaan bussia. Lähdin bussiin ja kuski kysyi onko minulla varattua paikkaa tai haluanko maksaa ykkösluokasta. Käännytettiin takaisin ulos ja kaksi tuntia odotin seuraavaa ja viimeistä bussia. Kello kymmenen saavuin kotiin ja olkkarissa katsottiin Harry Potteria (Voldemortin ääni saksaksi on kuunneltavan arvoinen!!) Infottiin että aamulla olisi lähtö Italiaan.

BOZEN, Italia 24-28.03.2013

Takaisin Itävallassa

Kävin keskustasta hankkimassa netin, skypetin ihmisten kanssa ja katsoin Itävallan jääkiekkofinaalia, jonka Klagenfurt voitti Wieniä vastaan! Perhe on mökillä ja lähden sinne junalla myöhemmin perässä, kun olen levännyt ja saanut vähän omaa aikaa.

Eli kuten huomaa, maaliskuu meni nopeasti ohi ja huhtikuussa on kuoromatka Wieniin. Toukokuu menee Jääkiekon MM-kisoja seuraten ja sitten kotimatka lähestyykin. Kolmen kuukauden päästä jo Suomessa ja heinäkuussa alkaa kesätyöt. Kuulostaa yksinkertaiselta ja olisikin ilman hyvästejä.

Asiat eivät ole samalla tavalla palatessani ja elämä ei jatku siitä mihin se kesällä jäi. Tämä vuosi, joka ei edes ole 12 kuukautta, on opettanut asioita joita en Suomessa oppisi. Nyt vastaisin ”miksi haluat vaihtoon”- haastattelukysymykseen, että elämänkokemuksen takia. Kokea elämässä toisen tavan elää ja oppia siitä.

Iloista pääsisäistä! Täällä Klagenfurtissa on valtavasti turisteja Sloveniasta, Italiasta ja Kroatiasta. Huvipuistolaitteita ja iso pääsiäistori!